Interrail: Where did the money go?

There is one thing above everything else that I love love love to write about, and that is traveling. That is also my number one thing I love to read about.

Last year we decided to get our stuff into backpacks and Interrail through Europe with my friend H. It was the most exciting thing I have ever done in my life, and I read all the blogs and sites that I could find on it. Not only because I was super duper excited about the trip but also because I wanted to be prepared. Mostly I was worried about how to find places to sleep that I would settle for and how would my money hold up. Even though I hate writing about money I want to pass on the good I got from some blogs I read and share my budget. I think for a student wanting to see as much as possible by spending as little as possible, interrailing is a perfect way to travel. I spend most of my summer working so I was pretty sure I would be okay to travel quite okay(ish). Gladly my summer job was the kind that did not leave much to free time for shopping, so I spend almost nothing during the two and half months I worked.

During our FIVE weeks on the road I ended up spending only about half of my summer job money.

On yksi asia ylitse muiden, josta rakastan kirjoittaa: matkustaminen. Se on myös lempiasiani lukea. 

Viime kesänä päätimme tunkea tavaramme reppuisin ja lähteä reilaamaan ympäri Eurooppaa kaverini H:n kanssa. Reissu oli ehkä koko elämäni jännittävin asia ja luinkin reilaamisesta blogeista ja nettisvuistoilta niin paljon kuin mahdollista. En ainoastaan koska olin todella todella innoissani reissusta vaan myös koska halusin olla varma kaikesta. Eniten olin huolissani majoittautumisesta ja rahojen riittämisestä. Vihaan kirjoittaa rahasta, mutta ajattelin että tälläisestä kirjoituksesta varmasti on hyötyä tyypeille, jotka suunnittelee reissua tänä kesänä. Mielestäni reilaaminen on täydellinen vaihtoehto opiskelijalle, joka haluaa nähdä mahdollisimman paljon mutta kuluttaa samalla mahdollisimman vähän. Itse työskentelin suurimman osan kesästä, joten olin aika varma että pystyisin matkustamaan melko mukavasti. Onnekseni kesätyöni ei kauheasti jättänyt aikaa shoppailuun tai muuhun kulutukseen, ja niimpä en oikeastaan käyttänyt juurikaan rahaa kahteen ja puoleen kuukauteen.

VIIDEN viikon aikana onnistuin kuluttamaan vain puolet kesätyörahoistani.

ACCOMMODATION

Most of the money obviously got spend on accommodation. What surprised me, was how nice hostels you could get in very reasonable prizes. The southern we got the more cheaper the hostels got, which was not very surprising. I have been told also that to the East hostels get cheap. 

However, we spend 13,70 to 36 euros per night for hotels and hostels. The cheapest one being the hostel in Rimini and most expensive our Paris hotel (which actually was a gift to us). I also strongly recommend taking advance on relatives and friends abroad. Total luxury! 

All in all we spend 757,86 euros for accommodation in five weeks 

(Paris hotel and days in Lago di Garda not included).

Eniten rahaa luonnollisesti meni majoittautumiseen. Mikä yllätti minut, oli se kuinka mukavia hostelleja melko edullisesti sai. Mitä etelämmäs matkusti sitä halvemmaksi hostellit muuttuivat, mikä itsessään ei tullut yllätyksenä. Myös itäisemmässä euroopassa hostellit ovat huokeita. 

Käytimme rahaa majoitukseen melko suurella haarukalla 13,70-36 euroa yöstä. Halvin hostellimme oli Italian Riminissä ja kallein Pariisissa (joka oikeastaan oli lahja meille). Suosittelen myös kaikkien kontaktien käyttämistä matkustaessa. Ulkomailla asuvien sukulaisten ja ystävien kautta saa parhaimmat pedit ja neuvot. Luksusta!

Yhteensä majoitukseen meni 757,86 euroa viidessä viikossa 

(Pariisin ja Lago di Gardan majoitusta ei laskettu tähän)

FOOD

Second most money went to eating. This was something that both us had no trouble with saving on. Even though we love food, our culinary delights mainly consisted of small treats like very nice coffee on a walking tour or lovely cup of Gelato. As a vegetarian, I ended up spending a lot less many times. 

The total cost of my food was around 608 euros. 

Toisteksi eniten rahaa meni ruokaan. Ruuassa säästämisessä meillä kummallakaan ei ollut mitään ongelmaa, mutta varmasti olisimme voineet syödä halvemmallakin. Vaikka pidämmekin ruuasta, oli se kuitenkin toissijainen asia tällä reissulla. Suurinosa makupaloista oli kahvia pitkillä opastetuilla matkoilla ja gelato. Kasvissyöjänä annokseni ravintoloissa olivat usein halvempia kuin matkakumppanini.

Yhteensä ruokaan meni noin 608 euroa.

FUN AND MUSEUMS

It was surprising how much money we ended up spending in different sightseeing and fun stuff. It was something we could have easily saved on. But since we are both museum lovers and bit history nerds, we spent a lot of time and money to see different things.

Yllättävää oli kuinka paljon saatiin kulumaan rahaa nähtävyyksiin. Se oli ehdottomasti jotain mistä kuka tahansa pystyy säästämään isot rahat jos tarkoituksena on mennä minimi budjetilla. Mutta koska molemmat meistä nauttii museoista, rahaa upposi tähän huviin penni jos toinenkin. Alla eriteltynä mitä nähtiin ja lyhyet kommentit (englanniksi) oliko rahan käyttäminen kannattavaa.

Christiansburg slot ruins: 35kr

Not necessarily worth of 4,7 euros, as a person who lives in Turku and can go and see the old Turku ruins any day.

Tivoli: 99kr

Bit expensive, but for a girl like me who's nuts about anything pretty, it was definitely worth all the money

Pubcrawl: 18€

Don't even have to thing twice. One of the best Pub nights ever. And the price included 5 different drinks and the guidance through Copenhagen. Worth every penny. 

Carlsberg: 80kr

Would recommend only to people interested in Carlsberg or beer in general

Vikingmuseum: 100kr

If you are Viking lover such as us, visit. 

Van Gogh: 15€

2 hours of waiting and 15 euros, still worth it. I loved Van Goghs art already, but somehow learned to love it even more 

Anne Frank huis: 4,5€

Not bad as a student, expect the 2,5hours of waiting. If you have ever read about her or wondered how it was, I would recommend this place for you. It somehow makes it even more real.

Bols museum: 14,5€

Including drink made to your taste and two shots. Definitely fun! But that's about it. If your not looking for something fun to look and and do, not worth it. A bar would do the same trick. 

Catacombs of Paris: 8€

Freaky, but sort of a must do. 

Duomo of Milano rooftop: 7€

As someone who is super afraid of highs and was talked into this: don't do it if you're afraid of highs. Save to money for something else. 

Gelato World Tour: 6€

For six gelato tastes (and if you got lucky, for more). Any time again!

Torture museum: 6€

Definitely creepy. People who get easily disgusted, would not recommend. For people interested in this kind of stuff, you probably can find all the stuff from internet or better museums. 

Di Boboli park: 5€

5 euros for exhibition we didn't even realize for long time. Nice view, but not worth 5 euros and one torn favorite skirt. 

Galleria dell'Academia: 5,50€

Art lovers: do go. But be aware of the amount of religion. 

Uffizi: 5,50€

Same here. Could have spend whole day in here. 

Venice church jewels: 2€

Spend it to this or a chocolate bar, pretty much the same. Both pretty cool. 

Doges house: 10€

Almost fell asleep. 

Accademia Venice: 6€

Very very religious too. As art, pretty cool still. 

Ended up spending around 229,69 euros to fun stuff such as museums and drinks. 

This is however something that was totally done because we were a vacation. Could have spend our time doing almost anything else completely free. But to us traveling meant seeing sights and museums, this time.

Lopulta rahaa museoihin ja muuhun hauskaan meni noin 229,69 euroa. 

Normaalisti nämä rahat olisivat säästyneet mutta lomalla päätin tuhlata hieman. Varmasti ilmaiseksi olisi päässyt tekemään ja näkemään monenlaista myös!

TRANSPORT

In addition to the interrail ticket and flight tickets which we used to moving from city to the next, we mostly walked in the cities. Not always it was possible or we were just too tired to walk. For example in Paris we found it easier to travel with metro from time to time. In Venice taking water bus was just simplest way to get to the hostel. To San Marino we could have not gone with train. We also had to do some reservations to trains in addition to our train tickets.

Over all we ended up spending around 

150 euros on transport, 

in addition to the 461 euros worth of 30 days of train travel 

and flights from Helsinki to Copenhagen and Bergamo to Tampere: around 200 euros

Lentolippujen ja interraillippujen lisäksi rahaa kului muuhunkin liikkumiseen, vaikka melko paljon kuljettiin kaupungeissa jalkaisin. Aina kuitenkaan käveleminen ei inspiroinut tai ollut mahdollista. Esimerkiksi Pariisissa liikkuminen metrolla oli huomattavasti helpompaa monessa kohtaan. Venetsiassa vesibussin ottaminen oli yksinkertaisin tapa löytää hotellille pimeässä kaupungissa. San Marinoon ei olisi edes päässyt junalla. Näiden lisäksi joihin juniin piti reililipun lisäksi maksaa paikkavarausmaksu. 

Loppujen lopuksi liikkumiseen meni noin 150 euroa, interraillippuihin 461 euroa ja lentoihin Helsingistä Köpikseen ja Bergamosta Tampereelle noin 200 euroa.

All in all, the necessary things on our five weeks long trip ended up costing around 2600 euros including the interrail ticket and flights.

Loppujen lopuksi, välttämättömät asiat reissussa maksoivat noin 2600 euroa kun interrailliput ja lennot lasketaan mukaan. 

Interrail: Verona

Verona was the last place we visited on our interrail. I actually added the place on our list, without knowing basically anything about the city. Expect that Romeo and Juliet was based on that city (it was so amazing to see places I had been in, when I watched the movie later on). If we would have known more about the city, we would have known also that arriving about 1 week before would have been even more amazing, since the opera festival was taking place in the city.

Verona oli matkamme viimeinen etappi. Oikeastaan lisäsimme kaupungin listaan tietämättä kaupungista oikeastaan mitään. Muuta kuin siis että Romeo ja Julia perustuu Veronaan (myöhemmin oli siistiä katsoa elokuvaa ja bongailla tuttuja paikkoja). Jos olisimme tienneet enemmän kaupungista, olisimme myöskin tietäneet tulla noin viikkoa aikaisemmin, sillä Oopera -festarit olivat loppuneet juuri tuolloin.



Or maybe it was ideal to arrive just after, since we got amazing accommondation from the place called Juliette House. It was the only place we stayed at that called itself B&B. And the staff (the owner) was amazingly helpful and sweet guy. He spoke very good English (rare in Italy) and told us all the best places to visit and see. Us and another couple were the only one's staying in there for the first night which meant we had the whole floor to ourself. Luxury. Best thing about the B&B was the location. It was very close to the city centre and all the attractions. Everything in Verona is named Romeo or Giulietta.

Tai sitten oli juuri täydellistä saapua hieman festareiden jälkeen sillä saimme aivan mahtavan majoituspaikan Juliette House -nimisestä Bed and Breakfast -paikasta. Paikan omistaja oli aivan super suloinen ja auttavainen. Hän puhui erittäin hyvää englantia (harvinaista herrku Italiassa) ja kertoi meille kaikki parhaat paikat, joissa käydä. Koko paikassa yöpyi vain me ja pariskunta toisessa kerroksessa, joten saimme kokonaisen kerroksen aivan omaan käyttöömme. Yksityinen vessa oli erityisen luksusta. Parasta tässä B&B paikassa oli kuitenkin sen sijainti. Todella lähellä keskustaa ja kaikkia nähtävyyksiä, joita Veronassa on. Veronassa kaikki on nimeltään joko Romeo tai Giulietta.



At this point of our trip we were pretty maxed out and tired. Since it was sort of off-season already, Verona was very laid back and not too busy and crowded. When you are a Finnish person and tired, the last thing you want is to get stuck in crowds. Like Rome, also Verona's biggest attraction was the amphitheather. In my opinion the theather in Verona was even nicer than the one in Rome. And so much less crowded! Hallelujah!

Tässä kohtaa reissua oltiin kuitenkin jo aika tuutissa ja väsyneitä. Koska oli jo hiukan sesongin ulkopuolinen aika, Verona oli todella rento ja ei erityisen tungoksinen. Suomaisena väsyyneenä turistina viimeinen asia, jota toivoimme olikin suuri väkijoukko ja kiire. Kuten Roomassa, Veronan suurin nähtävyys on sen Amfiteatteri. Omasta mielestäni Veronan amfiteatteri oli jopa hienompi kuin Rooman. Ja ehdottomasti vähemmän tungoksinen! Ihanaa!



We also walked by the Castelvecchio and Ponte Scaligero, which you can see in the Romeo and Juliet movie (2013)! They were pretty much what you would expect from Medieval buildings.

Kävelimme myös Castelvecchiolle ja Ponte Scaligerolle, jotka näkyvät myös 2013 versiossa elokuvasta Romeo ja Julia! Ne oikeastaan olivat muuten aika paljon juuri sitä mitä voit odottaa keskiaikaisilta rakennuksilta, mutta erittäin hyvässä kunnossa. 



From Ponte Scaligero I recommed heading towards the hill off Castel San Pietro, where the views were amazing! The amount of orange was unexpected as you don't see the roofs when you walk in the alleys.

Matkaa kuitenkin kannattaa jatkaa suoraan Castel San Pietron mäelle, josta näkymät olivat upeat! Oranssin määrä oli odottamaton, sillä talojen kattoja ei kaduilta näe.





I was really looking forward to seeing the Piazza delle Erbe, which traditionally has been the place to buy herbs. However, nowadays it was mostly just tourist junk and Chinese tourists, so I was a bit disappointed. Of course we also visited Casa Di Giulietta, but the place was so packed with tourists and the Giulietta statue just only shiny from her right boob, so there was not much to see. Shopping street leading up to the little courtyard was really nice, and I really wish we could have similar here in Turku.

Odotin myös erittäin paljon Piazza delle Erben (yrttitorin) näkemistä. Perinteisesti torilla ilmeisesti on myyty yrttejä ja muuta vastaavaa. Nykyään paikka kuitenkin lähinnä kuhisi kiinalaista turistia ja pöydät notkuivat turistikrääsää, joten olin hieman pettynyt. Tottakai tsekattiin myös Casa Di Giulietta, mutta pieni sisäpiha oli kuitenkin niin piukassa turistia ja patsaskin kiiltävä vain oikean rinnan kohdalta, että oikeastaan paikassa ei ollut hirveästi näkemistä. Sisäpihalle johtava shoppailukatu oli kuitenkin erittäin mukava ja todella toivoisin samanmoista Turkuun.




Medieval feeling certainly was everywhere in the city. In our accommondation we were told that you could find museum kind of feeling even in Benetton -shop! Old Medieval mosaic and ruins there between winter coats and blouses!

Keskiaikaisuus seurasi kyllä meitä läpi kaupungin. Majoituksessa meille osattiin muun muassa kertoa että Benettonin alakerrassa olisi museofiilistä. Vanhoja keskiaikaisia mosaiikkilattioita ja raunioita toppatakkien ja kauluspaitojen välissä!


After Verona we headed towards Milano, before going to Bergamo airport. Everything didn't quite go as we expected, as our passports got stolen at McDonalds (yes, a sin I did while traveling).
Simple advice to anyone with stolen passports far away from the Embassy:
- panic
- call mom in panic and ask for advice
- call the embassy as mom tells you
- tell the embassy the problem and hear that ID is okay, but drivers licence could be trouble in some airlines
- go to the police station
- try to explain everything to a police who speaks "no-English"
- write completely useless police report
- listen how the police laughts at our attempt to get to the plane tomorrow morning
- shop because your pissed
- come to the airport way too late to get service
- get nervous for about 8 hour as you don't know anything
- be at the check-in at 6 am
- watch how the service lady writes "documents OK" and move to the security check
- get home without trouble
- realise 3 weeks afterwards that you should have filled our a police report also at home

Veronan jälkeen suuntasimme napamme Milanoon, jossa tarkoitus oli tehdä vielä parit viime hetken ostokset ennen Bergamon lentokentälle menoa. Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitelmien mukaan, sillä istuessamme McDonaldsiin (kyllä, synti jota matkan päällä tein), passimme varastettiin. Simppelit ohjeet kenelle tahansa, joka hukkaa passinsa kaukana maan suurlähetystöstä:
- panikoi
- soita äidille ja kysy ohjeita
- soita suurlähetystöön äidin ohjeiden mukaan
- kerro ongelma suurlähetystöön ja kuule että henkilökortilla pääsee varmasti, mutta ajokortti voi olla ongelma riippuen lentoyhtiöstä
- etsi poliisiasema (itse menimme takaisin rautatieasemalle)
- yritä selittää poliisille, joka ei puhu sanaakaan englantia, mitä on tapahtunut
- kirjoita täysin tarpeeton rikosilmoitus
- kuuntele kun poliisit nauravat sille että lentomme lähtee seuraavana aamuna
- shoppaile ketutukseen ja syö
- tule lentokentälle aivan liian myöhään saadaksesi palvelua
- jännitä noin 8 tuntia pääsetkö kotiin vai onko edessä matka Roomaan
- ole lähtöselvitys jonossa ensimmäisenä kello 6 aamulla
- katso kun luukun nainen kirjoittaa lentolippuusi "documents OK" ja siirry turvatarkastukseen
- pääse kotiin ilman ongelmia
- tajua kotona 3 viikkoa myöhemmin että rikosilmoitus täytyy tehdä myös omassa kotimaassa

Interrail: Venice (part two)

Like I said in my last post, Venice is full of surprises. I think the most significant is that there are so many little shops in every corner of those little alleys. My favorites were masquerade boutiques with stunning masks and gowns. We also found few very interesting bookshops.

Kuten mainitsin edellisessä Venetsia postauksessani, Venetsia on täynnä yllätyksiä! Luultavasti suurimman vaikutuksen minuun teki pienet puodit joka kulman takana. Lempiputiikkejani olivat naamiaisiin erikoistuneet (melko turistiset) puodit, jotka tursuilivat mitä upeammista karnevaalimaskeista ja -iltapuvuista. Muutamiin todella mielenkiintoisiin kirjakauppoihinkin törmättiin.




Charta was one of those strange little shops we just stopped to stare. First and second editions of books I admire so so much. Would love to have faxsimile Alice in the Wonderland or the second edition of Lord of the Rings.

Charta oli yksi putiikeista, joihin vain törmättiin ja jäätiin tuijottamaan. Ensimmäisiä ja toisia painoksia kirjoista, joita rakastan. Oi että kuinka ihanaa olisi jos kirjahyllyssä komeilisi täydellinen kopio ensimmäisestä Liisa ihmemaassa -kirjasta tai toinen painos Taru sormusten herra -trilogiaa.




Libreria Acqua Alta was another weird find. Bookstore that had gondola full of books, fire escape straight to canal and stairs made of books. Unfortunately we found this bookstore in a hurry to the next place and didn't have time to take photographs.

Libreria Acqua Alta oli toinen omituinen löytö. Kirjakauppa, jossa sisällä oli gondola täynnä kirjoja, hätäuloskäynti suoraan kanaaliin ja kirjoista tehdyt rappuset tyhjyyteen. Valitettavasti löysimme kirjakaupan kauheassa kiireessä ja valokuvista ei oikein tullut mitään.

Arsenal bookshop. We actually tried to find normal bookstore also, as we were out of books to read and I was desperately addicted to the Divergent -trilogy, and had to get the next books as soon as possible. After browsing Foursquare for a while I found this place with interesting pictures. It wasn't quite the "normal bookshop" I had hoped and turned out to be pretty interesting instead. As interior design inspires me a lot, I found this place quite exhilarating.

Arsenal bookshop. Venetsiassa kipeillessäni harmikseni Firenzestä Outolintu -kirjani pääsi loppumaan. Olin kuitenkin jo niin pahasti koukussa sarjaan että uusi oli saatava hinnalla millä hyvänsä. Alkoi siis tavallisen kirjakaupan etsintä. Foursquaren selailun jälkeen löysin paikan nimeltään Arsenal bookshop, joka näytti kuvista päätellen mulkaisemisen arvoiselta paikalta. Perille päästyämme meille selvisi että kauppa oli melko kaukana "normaalista kirjakaupasta". Paikka oli kuitenkin upean inspiroiva.

Murano was one of the islands of Venice. Water bus takes you easily to there in half an hour. I was especially drawn to this place because I found out that they make amazing handmade glass things in the island. I found this amazing necklace to bring home for my mom. And wish I would have brought something else too for myself. The place is definitely worth checking out.

Murano on yksi Venetsian useista saarista. Vesibussit kulkevat pääsaarelta nopeasti Muranoon. Erityisesti paikassa minua kiinnosti käsintehty lasi, josta saari oikeastaan on kuuluisakin. Muranosta löysinkin sitten täydellisen tuliaisen äidilleni. Harmikseni en kuitenkaan tuonut itselleni mitään. Paikka oli kuitenkin tsekkaamisen arvoinen.

Interrail: Venice (part one)

Oh, Venice, sweet Venice.

This was probably the place I was most hyped about. Sinking city. City where there are no cars and water everywhere. Just can't imagine anything more exciting. And Venice proved to be all worth the travel. You somehow just keep marveling how people actually still live in there. But I also have to say; lucky them. The city is be-au-ti-ful. Old building and blue water. It is no lie that the city is like from the movies.

Oi Venetsia, ihana Venetsia.
Paikkana Venetsiasta olin varmaan eniten innoissani. Uppoava kaupunki. Kaupunki, jossa ei ole autoja mutta vettä teidenkin edestä. Voiko mikään olla jännittävämpää? Ja Venetsia kyllä osoittautui kaiken matkustamisen arvoiseksi, vaikka matkaväsymystä olikin jo . Jotenkin sitä jää vain ihmettelemään että miten ihmiset asuu paikassa, joka omaan silmään vaikuttaa vain sadulta. Mutta en voi sanoa muuta kuin; olen kateellinen. Venetsia on k-a-u-n-i-s. Vanhoja taloja ja sinistä vettä, miä muuta sitä voisi toivoa. Ei ole vale jos joku sanoo että kaupunki on kuin suoraa elokuvista. Kaduilla oleilu tuntui lähes. epätodelliselta.



I just watched the movie the Tourist, which is located in Venice, and oh my, it made me want to go back. It doesn't matter that Venice was probably the most expensive city we visited (or around the same prices as Paris and Bern). Could have spend hours taking pictures of doors, windows, Gondoliers, bridges and people. And I so much want to.

Itseasiassa katsoin juuri the Tourist -elokuvan, joka sai Venetsia -ikävän kohoamaan pilviin. Eikä sillä ole juurikaan väliä että Venetsia oli varmaan matkamme kalleimmista paikoista (tai samoissa hinnoissa kuin Pariisi ja Bern). Olisin voinut kuluttaa tunteja vain ottaen kuvia ikkunoista, ovista, Gondoleita, siltoja ja ihmisiä. Ja niiiiiiin paljon haluan takaisin sitä tekemään. 

The other thing about Venice: you never know what's behind the next corner, quite literally. Sometimes the route just ended in water, other times it was a dead end. It was almost impossible to know where you were on the map. As we were trying to find ourselves to different places we sometimes ended up not once or twice, but several times going in loops and ending up in the exact same place we started from. It was so bad that the only thing we could do was to laugh unrestrainedly.

Toinen juttu Venetsiasta: koskaan ei tiedä mitä seuraavan kulman takana on, melko kirjaimellisesti. Joskus tie päättyy yllättäen veteen ja toisinaan kulman takana odottaa umpikuja. Oli melkein mahdotonta välillä tietää missä kohtaa karttaa oli. Kun yritimme löytää tiettyyn paikkaan, saatettiin päätyä ei yhtä, kahta vaan useampia kertoja seisomaan täsmälleen samaan paikkaan mistä aloitimme. Oikeastaan mitään muuta ei välillä ollut tehtävissä kuin vain nauraa hillittömästi ja yrittää uudelleen.

Anyways, Venice has the most beautiful views (even the view from the Hard Rock Cafe was incredible) and most mysterious little streets. More pictures of them in the next post.

Oli miten oli, Venetsiassa on kauneimmat maisemat (jopa Hard Rock Cafeen ikkunanäkymä oli henkeäsalpaava) ja mysteerisimmat kadut. Lisää niistä seuraavassa postauksessa.

Interrail: Riva del Garda

Riva del Garda. Never heard of the place, never would have imagined it to be so beautiful. But then again, what do you expect in Italy. Anyways, we stopped there to meet H's Godmother, who had been super helpful planning our trip and everything. The stop couldn't have come in better time, since H had just been sick in Firenze and was in desperate need of relaxing. And just as we though, we had left the stomach bug to Firenze.... I got sick. So I spend a lovely day from the bottom of our hosts bed, as they went sightseeing. At least it was a really nice bed.

As far as I understood, there is really no trains coming to Riva del Garda, but to our fortune trains do stop in town called Roverto not too far away and we got a ride from there. That was actually the first time in almost four weeks that we sat in an actual car instead of public transport. And the first time in four weeks that we got a homemade meal. Yummy Frutti di Mare pasta ala real Italian man.

We were told that towns of Garda are especially loved by windsurfers, skuba divers and mountain bikers. I can definitely confirm that, they were everywhere. Otherwise the town was very calm and there wasn't too much people. Definitely a place of relaxation. Unfortunately, we had no time (or the money) to try anything new and exiting. Especially as I got sick right after our stroll around the city.

Next day I was feeling little bit better (at least till we got to Venice later). So H's Godmother took us to her favorite place for some real Italian trout. Without even looking at the menu she ordered us portions of trout, fried potatos and salad. Tiramisu for dessert. After that lunch climbing to see Cascata del Varone was especially hard, so full. But very much worth it.

I have not seen many natural waterfalls in my life, so I cannot say much, but in my opinion it was beautiful. And somewhat interesting to see what nature can do. It would have been a great place for anyone loving plants, since the garden around the falls was very rich. Unfortunately the light inside the cave was so bad that taking pictures was super hard. And made even harder since I did not take my camera with me to lunch, which meant a lot of iPhone pictures. My apologies.




Riva del Garda. En olisi ikinä arvannut kuinka kaunis kaupunki voisi olla. Toisaalta, mitä muutakaan Italialta voi odottaa. Jokatapauksessa, pysähdyttiin Rivaan vierailemaan H:n kummitädin luona, joka oli auttanut meitä suunnittelemaan reissua, erityisesti tarjoamalla hyviä Italian vinkkejä. Paussi ei olisi voinut tulla parempaan aikaan sillä H oli juuri ollut kipeä Firenzessä ja molemmat kaivattiin hiukan hapen vetoa. Ja juuri kun ehdittiin jo luulla että mahapöpö oli jäänyt Firenzeen... Minä tulin kipeeksi. Joten vietin koko ihanan päivän sängyn pohjalla, kun muut lähtivät katselemaan paikallisia nähtävyyksiä. Ainakin sänky oli super mukava.

Ymmärtääkseni mikään juna ei tule suoraan Riva del Gardaan, mutta onneksemme saimme kyydin lähimmältä asemalta Rovertosta. Oikeastaan automatka oli erittäin rentouttava ja ensimmäinen neljään viikkoon, sillä koko reissun ajan oltiin lähinnä käytetty vain julkista liikennettä. Rivassa meitä odotti myös ensimmäinen kotitekoinen illallinen neljään viikkoon: Frutti di Mare pasta ala italialainen isäntämme. 

Meille kerrottiin myös että Garda-järvi on erityisesti purjelautailijoiden, laitesukeltajien ja maastopyöräilijöiden rakastama. Voin ehdottomasti vahvistaa, urheilijoita oli kaikkialla. Muuten kaupunki oli todella rauhallinen ja hiljainen. Ehdottomasti paikka rentoutumiseen. Valitettavasti meillä ei ollut aikaa (eikä rahaa) kokeilla mitään uutta ja jännittävää. Varsinkin koska tulin kipeäksi heti kaupunkikierroksen jälkeen. 

Seuraavana päivänä, hiukan paremmassa hapessa (ainakin Venetsiaan asti kestävässä), päätettiin lähteä H:n kummitädin lempiravintolaan syömään aitoa italialaista taimenta. Ilman vilkaisuakaan meille tilattiin annokset taimenta, paistettuja perunoita ja salaattia. Tiramisua jälkiruuaksi. Cascata del Varonelle kiipeäminen sen annoksen jälkeen oli todella vaikeaa, mutta ehdottomasti sen arvoista. 

En ole ikinä elämässäni nähnyt niin kauniita ja lumoavia vesiputouksia. Ei sillä että olisin monia nähnyt. Kasvirakastajille tämä paikka olisi ollut erittäin kiinnostava, sillä puutarha vesiputouksen ympärillä oli todella runsas. Valitettavasti luolassa oli niin pimeä että oli aivan mahdotonta ottaa kuvia, varsinkin kun olin jättänyt kamerani lähtiessäni. 

Interrail: Firenze at night

Tuscany. 

Firenze.
Sunset.

Oh, take me back!

AAAAA, who's with me?

Interrail: Firenze (Florence) in daylight

Ever since my mother traveled to Firenze (I simply refuse to call it Florence) I have always wanted to visit the art capitol of the world. Unlike many other cities, Firenze stole my heart very quickly. Our hotel staff was amazing. Receptionist marked to our map all the best places to go and even told us when to see them. After that she walked us to our room and through the kitchen. Without her, the stay in the hotel would have not been much.

Siitä lähtien kun äiti kävi joskus vuosia sitten Firenzessä oon aina halunnut päästä maailman taidepääkaupunkiin. Toisin kuin moni muu kaupunki, Firenze varasti mun sydämen todella nopeasti. Meijän hotellin henkilökunta oli aivan mahtavaa. Respan tyttö kertoi meille kaikki parhaat paikat, nähtävyydet ja jopa koska niitä kannatti käydä katsomassa. Sen jälkeen saatiin kierros hotellin ympäri. Ilman tätä ihanuutta hotelli olisi ollut aika mitäänsanomaton.



Anyway. She told us to visit place called Marcato Centrale less than 100 meters from our hotel. It was definitely worth seeing, even though we didn't know how to shop anything from there since we only had a microwave to use. On our way to anything we always two Cathedrals, Lorenzo and the Duomo. Every town and city in Italy seems to have a Duomo, but Firenze's Duomo was something different. Made from variety of colors of marble, it was one of the most beautiful Cathedrals I have ever seen. And I do not tend to give credit to churches, since they all seem so similar in their flashiness and bigness. Duomo was not the only building I marveled in Firenze. Ponte Vecchio also stole my heart.

Jokatapauksessa. Hän osasi myös kertoa meille ihan hotellin kulman takana oli paikka nimeltä Marcato Centrale, hyvin kauppahallimainen suuri rakennus. Todellakin näkemisen ja kokemisen arvoinen, vaikka me ei sieltä keksittykkään mitään mitä oltaisiin voitu valmistaa hotellin mikrossa. Matkalla suunnilleen kaikkialle meillä oli kaksi katedraalia, Lorenzo ja Duomo. Jokaisessa kaupungissa Italiassa tuntui olevan Duomo, mutta siitä huolimatta Firenzen Duomo oli jotain aivan muuta. Upea monenvärisistä marmorista katedraali oli ehdottomasti kaunein katedraali, jonka olen koskaan nähnyt. Ja mä en oo ihminen, joka antaa helposti tunnustusta kirkoille, koska ne niin usein vaan vaikuttaa niin samanlaisilta. Duomo ei kuitenkaan ollut ainoa rakennus, jota ihailin Firenzessä. Myös Ponte Vecchio varasti mun sydämen. 



The reason why I loved Firenze, was not only the marvelous buildings, but also the streets. Especially how little cars there was. And how many leather shops and stands they had. It seemed like anywhere you looked there was always a sign saying "Leather".

Ainoa syy miksi mä erityisesti rakastuin Firenzee, ei ollut rakennukset vaan myös kadut. Erityisesti kuika vähän niillä oli autoja. Ja kuinka paljon erilaisia nahkakauppoja ja -kojuja niillä oli. Tuntu että ihan sama minne katsoi niin aina jossain luki "Leather" (nahkaa). 



Art. So much art. There was no way I could have seen even a 10th of it. The city breaths and is art itself. Lines to everywhere were humongous and it took several hours to get into Uffizi. But it was definitely worth the wait. Not only for the art, but also for the views the museum had. Galleria dell' Academia was very religious, but in ways I had not seen before. I also loved how easy the museums in Italy were to follow. Basically there was always only one way to go through them, which made it easier not to miss anything special. Very much unlike Versailles museum and Louvre.

Ja taide, ah niin paljon taidetta. Ei ollut mahdollista nähdä siitä edes kymmenesosaa. Koko kaupunki itsessään oli taidetta ja tuntui kuin se olis hengittänyt sitä. Jonot kaikkialle olivat kuitenki valtavat ja kesti useita tunteja jonottaa Uffiziin sisään. Museo oli kuitenkin kaiken odotuksen arvoinen. Ei ainoastaan taiteen takia mutta myös upeiden näkymien. Galleria dell' Academia oli todella uskontopainotteinen, mutta myös tavoilla, joita en ollut nähnyt ennen. Toisessa kerroksessa oli esimerkiksi munkkien koristamia tekstejä. Ja ne yksityiskohdat! Rakastan myös sitä kuinka helppoja museot on kulkea läpi Italiassa. Toisin kuin esimerkiksi Louvressa Italiassa suurimmassa osassa museoista oli vain yksi reitti läpi, jolloin kaikki tuli melko varmasti nähtyä.