Interrail: 2x alcohol museum

Oops.

Before going to my six posts about Italy I want to share two quite interesting tips about two bit northern places. In my hurry to get on with our trip (here on my blog) I totally forgot to upload the pictures from Photobucket to here, even though I had most of the text ready.

So. Somehow we ended up not one (like originally planned) but two alcohol related museums. Probably could have done three or four, but in Heineken Experience was not recommended by anyone really and neither or us is especially friend of wine, which we could have done almost anywhere in Europe. So we ended up in Carlsberg and Bols museums.

Oho.
Ennen kun aloitan kuuden postauksen sarjaa Italiasta, haluan vielä jakaa pari mielenkiintosta vinkkiä pohjoisesta. Olin niin puuhakas jatkamaan matkan kulkua täällä blogissa että unohdin ihan nämä kuvat, jotka olin aikaisemmin lataillut Photobucketiin.

Elikkäs, jotenkin me päädyttiin (suunnittelematta etukäteen) kahdeen alkoholiteemaiseen museoon. Varmaan oltaisiin voitu tehdä helposti kolme tai neljäkin, mutta Heinekenin museo kehotettiin jättämään väliin ja kumpikaan meistä ei ollut erityisen kiinnostunut viineistä, joita varmasti olisi löytänyt melkein mistä tahansa Euroopasta. Päädyttiinkin siis Carlsbergiin ja Bols museoon.

VISIT CARLSBERG

I have to say; I'm not especially fan on beer or ever drink it actually. However, I found Carlsberg quite amusing. Although very commercial, it did have quite a lot of history in it. In a very cozy kind of way. The enterence fee was 80 Danish Krones (around 10-11 euros) and included two beer tastings or two soft drinks. The museum itself was not very big, which was nice, since it was the day after our Pub Crawl, if you know what I mean. Nevertheless, the tour contained a lot of information. So much that my little ADD-mind could not concentrate on reading everything.

Pakko tunnustaa tähän alkuun kyllä heti että en todellakaan ole mikään oluiden ystävä, enkä niitä oikeastaan koskaan juo. Vaikkakin tosi kaupallinen, tykkäsin silti todella paljon Carlsbergistä. Visit Carlsbergissa oli melkoisen paljon ihan oluiden historiastakin. Sisäänpääsy makso sellaset 80 Tanskan kruunua (suunnilleen 10-11 euroa) ja sisälsi kaks olutmaistiaista tai limsalasillista. Museo itsessään ei ollut erityisen iso, mut se kävi meille paremmin kuin hyvin, oltiinhan tultu edellisenä iltana Pub Crawlilta ja olo oli sen mukainen. Jokatapauksessa, kierroksella sai aika paljon informaatiota. Eli ainakaan mun pieni ADD-pääni ei millään pystynyt keskittymään kaikkeen.

My favorite things in the museum were yhe largest beer bottle collection in the world and the horses! Yes, I love horses, even though I never have actually ridden much. Somehow they just bring the little girl inside me out. The whole time we sipped our price-included soft drinks I was asking H if I could take one of the horses home with me. 

Turns out; horses don't fit into a backpack. 

Lempparijuttuni Carlsbergillä oli ehdottomasti maailman isoin olutpullokokoelma ja hevoset! Kyllä, meitsillä on rakkaus hevosia kohtaan, vaikken olekkaan koskaan ollut heppatyttö. Jotenkin siitä huolimatta ne tuo mussa esiin sen pikkusen tyttelin. Koko sen ajan kun siemailtiin hintaan kuuluvia limsoja kyselin H:lta että jos voisin viedä yhen niistä hevosista kotiin.
Hevoset ei kuitenkaan kuulemman mahdu rinkkaan. 

HOUSE OF BOLS

The other alcohol museum we found by chance. It was located almost right besides us. House of Bols was definitely an experience. Especially because we just walked into it without knowing much about it. The whole thing costed 14,50 euros which is quite a lot for budget traveling! What made it worth was the fact that it included one custom made drink and two sample tastings (read shots). As lover of sweet coctails, this was more my kind of alcohol. 

Toinen alkoholimuseo löydettiin täysin sattumalta. Se itseasiassa sijaitsi ihan meidän hotellin vieressä. House of Bols oli ehdottomasti elämys. Erityisesti koska päätettiin vaan kävellä sisään ilman mitään ihmeempiä googletteluja. Koko juttu maksoi 14,50e, joka budjettimatkailulle oli aika paljon. Mikä kuitenkin teki jutusta maksamisen arvoisen oli kierrokseen kuuluva oman maun mukaan tehty drinkki ja kaksi makumaistiaista (lue shottia). Makeiden drinkkien ystävänä, löysin siis rakkauteni.
 

The "museum" itself was fireworks of taste, color, light and fun. Not so much about information and education, but entertainment. 

"Museo" itsessään oli oikein makujen, värien, valon ja hauskuuden ilotulitusta. Ei niin hirveän informatiivista, mutta hauskaa.

 

Interrail: Bern (and Brig)

As long as I have studied German in school, I have always wanted to visit Switzerland. Marveling those beautiful book illutrations in the uncomfortable class rooms, was torture to me.

That is why, on our way to Italy, we stoped at Bern. We wind up in Bern mainly because we didn't want yet another big city on our route, at also on the other hand did not want to stay in a little town where accommondation could have been trickier. Also I had heard a lot of good about Bern from my friend.

In matter of fact all our plans regarding Bern were made in Bern. We caught a terrible cold while there which slowed us down a bit. We visited, however, viewing point called Rosengarten and saw the bears that have given their name to the city. We also ate at a lovely vegetarian place at the railway station called tibits. In the restaurant the price of your food was determined by the amount you ate. Take-away would have been even more cheaper. I fell in love. And even devoted chililover-carnivore H admited enjoying the food.

The city was definitely worth a stop.

Niin pitkään kun oon lukenut saksaa koulussa, oon halunnut käydä Sveitsissä. Niiden upeiden maisemien ihailu koulukirjojen sivuilla oli yhtä tuskaa keväällä liian kuumissa ja talvella liian kylmissä luokkahuoneissa. 

Siksi me pysähdyttiin matkalla Italiaan Sveitsin Bernissä. Päädyttiin Berniin lähinnä siksi että ei haluttu lisää suuria kaupunkeja matkallemme, mutta toisaalta taas ei haluttu mihinkään pieneenkään huonojen majoitusmahdollisuuksien takia. Olin kuullut kaverilta myös paljon hyvää Bernistä. 

Oikeastaan kaikki suunnitelmat Bernin suhteen tehtiin vasta siellä ollessamme. Tosin ikävä nuha iski meihin molempiin ja hurjasti kierteleminen ei oikein innostanut kumpaakaan. Kävimme kuitenkin Bernin näköalapaikalla Rosengartenissa ja näimme kaupungin nimikko-karhut aitauksessaan vetelemässä päiväunia. Söimme ihanassa tibits-nimisessä vegeravintolassa rautatieasemalla. Tibitsissä ruuan hinta määrittyi sen mukaan kuinka paljon söit. Mukaan ottaminen olisi ollut vielä halvempaa. Rakastuin. Jopa vannoutunut chilinrakastaja&lihansyöjä H myönsi ruuan olleen maukasta.

Kaupunki oli ehdottomasti pysähtymisen arvoinen.

On our way to Milan we overslept and got stuck in little town called Brig, where apparently the only interesting thing was the amazing views of the mountains.`

Matkalla Milanoon, me nukuttiin pommiin ja jäätiin jumii pikkukaupunkiin nimeltään Brig, missä ilmeisesti ainoa näkemisen arvoinen asia oli upeat maisemat vuorille.